Tankkasimme plugarin !

 Viikonloppuna oli taas edessä hiukan pidempi reissu, tällä kertaa Orivedelle.

Tämän vuoksi jouduimme myös tankkaamaan Bemarin ensinmäistä kertaa sitten Juhannuksen. Samalla keskimääräinen polttoaineenkulutus nousi yli kahden litran per 100 km. Olimme perillä vuorokauden, ja tuona aikana saimme ladattua autoon sen 45 km paluumatkaa varten.

Kun Bemaria vajaa vuosi sitten tilattiin, Perustelimme töpselihybridiä nimenomaan sillä, että taajama-ajot hoituisi sähköllä ja pidemmät reissut onnistuisi sitten bensalla. Kun Bemari on täyteen tankattu ja ladattu, on sillä toimintamatkaa sellaiset 500 km.

No nyt kun on kokemusta myös täysähköilystä, ja täyssähkömallejakin alkaa järkeviin hintoihin tulemaan markkinoille, niin kävin pienen ajatusleikin.

VW:n uusi ID.4 on suurinpiirtein samanhintainen kuin tuo Bemari oli. Sillä on 77kWh:n akulla WLTP toimintamatkaa 495 km. Tämä reissu olisi joka suhteessa onnistunut sillä ilman välitankkausta/pysähdystä joka siis Bemarilla oli miltei välttämätön (Jos olisi lähtiessä ollut tankki täynnä ja perillä ladattu, olisi kotiin toki päästy, mutta sitten tankki olisi kotona ollut tyhjä). Eli mihin niitä plugareita kohta enää tarvitaan ? Voikin olla että sitten kun leasing-aika Bemarissa tulee täyteen, niin sekin vaihtuu täyssähköön. Vuonna 2024 luulisi houkuttelevia malleja olevan jo runsaasti tarjolla usealta eri valmistajalta. Käyttökin olisi mukavampaa kun ei ihan joka käänteessä tarvisisi ladata.

Salaliittoteoria ?

Kuva: Creative Commons

Loppukesästä Suomenkin iltapäivälehdissä on ollut paljon artikkeleita sähköautoista, esim ID.3:n julkistus on saanut paljon palstatilaa. Monet jutut on kuitenkin otsikoitu lievästi sanoen tarkoitushakuisesti, vai mitä pidätte näistä ?

• Sähköautolla räntä- ja lumisateella ajo Joensuusta Kuopioon – pääsenkö takaisin? Insinöörit vastaavat

• Mitä muutoksia sähköauto vaatii omakotitaloon? ”Ei välttämättä riitä edes sähkökiukaan käyttämiseen”
  

• Miten sähkö riittää, jos esimerkiksi 750 000 sähköautoa on latauksessa yhtä aikaa?

Itse artikkeleissa toki on faktat esitetty jotakuinkin oikein, mutta lukekaapa esimerkiksi noissa molemmissa artikkeleissa olevia kommenttiosastoja. Siellä ja useimmissa muissakin sähköautoja koskevissa artikkeleissa toistuvat ainakin seuraavat tutut teemat:

• Sähköauto on huono, koska sillä ei pääse ilman kusipaussia perävaunun kanssa Helsingistä Leville
• Autot ovat kalliita ja tarkoitettu vain rikkaille
• Akut ovat lyhytikäisiä ja niiden vaihto maksaa omaisuuden
• Koboltin louhinta riistää Kongon lapsia
• Autojen valmistus aiheuttaa niin suuret CO2 päästöt ettei niitä kuitata koko elinkaaren aikana
• Ajo ei itse asiassa ole päästötöntä koska sähkön tuotanto aiheuttaa päästöjä
• jne

Sähköautoilijat jo toki tietävät nuo kaikki väitteet vääriksi, joten en nyt niitä ala tässä oikomaan. Sen sijaan kiinnostuin siitä, että mistä tuo kammo oikein kumpuaa ?

Google on ystävä tässäkin.

Hakusanalla "electric vehicle misinformation" löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa ihan luotettavan tuntuisista lähteistä. Esimerkiksi Forbes , The Guardian ja CNBC kirjoitavat ihan suoraan että kyse on öljyteollisuuden kampanjasta yrittää puolustaa omaa status quo:taan. Erityisesti esille nousevat tutkimukset, joita ovat rahoittaneet öljyteollisuutta lähellä olevat tahot kuten Koch veljekset tai Manhattan Institute. Ja pienellä lisätonkimisella löytyikin yksi tälläinen "tutkimus", Short Circuit: The High Cost of Electric Vehicle Subsidies .Sieltähän löytyy jo osa noista yllä listatuista uskomuksista. Toiminta on niin läpinäkyvää, että myös vastapuoli on koonnut näitä yhteen. Hyvän käsityksen tästä kampanjoinnista saa esim Koch vs Clean nettisivuston kautta.

Selvä, näin siis isossa maailmassa. Mutta miten nämä samat uskomukset ovat löytäneet tiensä Suomeen ? Suomenkielinen Google haku ei ihan yhtäsuoraan anna tähän vastausta, mutta eräät tietyt tahot tuntuvat nousevan kuitenkin usein esille myös suomalaisessa keskustelussa. Ja kyllä, he usein edustavat suomalaista öljynjalostusteollisuutta.

Eli onko kyse ihan suunnitelmallisesta some-vaikuttamisesta ? Riehuuko kommenttipalstoilla trollipajat vai ihan suomalaiset diesel-autoilijat ? Big Oil ei luovu asemastaan ilman taistelua, tämä on tärkeää ymmärtää kun sähköautoilua yritetään edistää.

Mutta mikä olisi sitten oikea tapa oikoa näitä käsityksiä ? Somen keskustelupalstat se ei ainakaan ole. 

Toki oikeita ongelmiakin edelleen on. Täyssähköauto sopii parhaiten tilanteisiin joissa sen voi ladata silloin kun autolla ei ole käyttöä, eli latauksen pitäisi onnistua joko kotona tai työpaikalla. Kotona sen saa onnistumaan parhaiten omakotiasujat (joita toki on Suomessa merkittävä määrä asukkaista), mutta kaupunkien keskustassa asujille tuo on vielä ihan oikea ongelma. Tämän asian pitäisi olla kärjessä kun blokkereita poistetaan. 

Sen jälkeen ihmiset äänestävät omilla lompakoillaan. Kun autojen hinta tosiaan laskee lähelle polttomoottoriautoja, eli ne muodostuvat elinkaarikustannuksiltaan houkutteleviksi, niin hyvä tuote myy tällöin kyllä itsensä. 

Big Oil tulee jatkamaan omaa kampanjaansa niin pitkään kun se vain voi. Kyse on myös viivytystaistelusta, tehdään rahaa tällä mallilla niin kauan kun vielä voidaan. Tämän strategian ovat ilmeisesti valinneet myös jotkin autotehtaat. Eri autotehtaiden panostus sähköautoihin vaihtelee rajusti, missä ovat esimerkiksi Toyotan sähköautot (tai edes plugarit) ? Ainakin minulle jää heidän materiaalistaan käsitys, että sähköautot ovat heille pelkkä niche lyhyisiin matkoihin, 

"Where our hybrid electric, plug-in hybrid electric and fuel cell electric vehicles are ideal for longer journeys, battery electric vehicles are best suited to short, low-speed journeys in towns and cities.". 

Tällä strategialla voi olla, ettei Toyota ole enää kovin relevantti lähitulevaisuudessa. Jossain vaiheessa se pää kannattaisi ottaa sieltä puskasta pois...

BMW 225xe 4 kk kokemukset

Nyt kun bemari on ollut käytössä jo 4 kuukautta ja kilometrejäkin on kertynyt vajaat 4000, niin on aika kirjoittaa autosta hiukan täydellisempi postaus.

Yleisarvio

BMW Active Tourer 225xe on keskikokoinen premium luokan auto. Luokassaan parhaat verrokit ovat Audi A3 e-Tron ja Mercedes-Bentz B sarjan Sport Tourer. Näistä A3 on sisätiloiltaan selkeästi ahtaampi, ja Mercedes-Bentz taas hiukan suurempi.

Muista kuin premium merkeistä, kokoluokaltaan vastaava auto on esim VW Golf Plus.

Auto ei varsinaisesti ole farmari, mutta ei myöskään hatchback vaan jotain siitä välistä. Tavaratila on selkeästi suurempi kuin esim VW Golf:ssa, mutta selkeästi pienempi kuin Golf Variant:ssa.

Ulkonäkö

Ulkonäkö on tietysti aina makuasia, ja nykyinen tavoite saada autot aerodynaamisesti tehokkaiksi tuppaa tekemään niistä kaikista kovin samanlaisia. BMW:n ulkonäköä ei nyt varsinaisesti voi moittia, mutta ei nyt erityisesti kehuakkaan. Se on ulkonäöltään tavallinen auto.

BMW:n tyypillinen piirre on etumaskin muotoilu, joka onkin oikeastaan ainoa asia mistä auton tunnistaa jo matkojen päästä BMW:ksi.

Toki viimeistely on laadukasta, eri osat sopivat toisiinsa saumattomasti eikä lokasuojat tms irvistä muihin osiin nähden. 

Sisätilat

Sisätiloiltaan BMW erottuu selkeästi jo premium-luokan autoksi. Sisustuksessa on käytetty laadukkaita materiaaleja, nahkaa ja puuta. Lisäksi mittaristo ja hallintalaitteet ovat laadukkaita ja hyvin viimeisteltyjä.

Istuimissa löytyy tavanomaiset säätömahdollisuudet. Omassa autossamme nämä ovat käsikäyttöiset, mutta lisävarusteena ne on mahdollista saada myös moottoroituina. Ajoergonomia autossa on loistava, ja istuimet ovat mukavat muillakin paikoilla. Istumatilaa löytyy kaikilta paikoilta mukavasti neljälle hengelle. Viideskin matkustaja toki kyytiin mahtuu ihan hyvin, mutta takapenkin keskipaikka häviää selkeästi mukavuudessaan muihin paikkoihin mikä on tyypillistä tässä autoluokassa. Oikeastaan keskipaikkaa voi kehua mukavaksi yleensä ainoastaan tila-autoissa.

Sisätiloissa tunnelmaa luo miellyttävä valaistus, jossa on valittavissa kaksi eri väriteemaa. Pisteenä i:n päällä tässä ominaisuudessa olisi ollut toki suurempi valinnanvara.

Tavaratila on riittävän iso neljän hengen matkatavaroille. Tavaratila on näppärästi jaettu kahteen osaan siten, että latauksessa tarvittavat johdot löytyvät helposti nostamalla hiukan tavaratilan lattiaa. Tämä onnistuu vaikka tavaratilassa olisi hiukan tavaraakin.

Latausjohdot ovat näppärästi saatavilla

Mutta eivät sisätilat ongelmattomia ole. Suurin epäkohta liittyy ylisuureen A-pilariin joka peittää kuljettajan näkyvyyttä sekä vasemmalle että oikealle. Mutta muitakin kummallisuuksia löytyy, esimerkiksi minkä ihmeen takia takaluukun avausnappi on pitänyt sijoittaa kuljettajan puoleisen oven koteloon. Edellisissä VW-autoissamme kyseinen nappi oli keskikonsolissa josta sitä pystyi molemmat etupenkkiläiset käyttämään ja mistä se oli muutenkin paremmin esillä. Taustapeili voisi myös olla laajakulmaisempi, istuma-asentoa vaihtaessa joutuu turhan usein myös peiliä säätämään.

Ajaminen ja suorituskyky

Auto tilattiin melko hyvin varusteltuna, siinä on mm. adaptiivinen vakionopeussäädin, liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä, HUD, ruuhka-avustin tms tarpeellista lisävarustetta. Ajo-ominaisuuksiltaan auto on rauhallinen, ja suorituskyky on riittävä normaaliin käyttöön. Kiihtyvyys 0-100 on 6,7 sekuntia joka on perheautolle ihan riittävästi. Huippunopeuskin on riittävä, yli 200 km/h. Näitä ei ole tullut tarpeelliseksi itse kokeilla, luvut ovat BMW:n ilmoittamia.

Vakionopeussäädin on osoittaunut käytössä hiukan epäluotettavaksi. Voimakas sade tai matalalta paistava aurinko saattavat aiheuttaa tilanteen, jossa se kytkeytyy itsestään pois päältä (antaa toki ilmoituksen siitä). Kirjallisten lähteiden mukaan, vakionopeussäätimen toiminta perustuu auton tuulilasissa olevaan kameraan eikä tutkaan kuten perheen aiemmissa ja nykyisissä Volkswagen Group tuotteissa, syy siis lienee teknologiavalinnassa. BMW varoittaa tästä myös käyttöohjeissa, mainiten että mm. märkä tienpinta, lumisade, räntäsade, sumu ja vastavalo saattavat aiheuttaa rajoituksia järjestelmän toimintaan.

Mielenkiintoinen lisäominaisuus autossa on eräänlainen nelivetomahdollisuus. Mikäli auton sähkömoottorin ja polttomoottorin kytkee toimimaan samanaikaisesti (POWER tila), auto saattaa kytkeytyä  nelivetoiseksi, sillä polttomoottori vetää etupyöriä ja sähkömoottori takapyöriä. Aika näyttää onko tästä käytännön hyötyä, ehkäpä jos talvella on vaikea lumitilanne se saattaa osoittautua joissakin tilanteissa hyödylliseksi.

Auton hallintalaitteista vilkku on poikkeuksellinen verrattuna kaikkiin aiemmin ajamiini autoihin. Vilkun viiksestä ei saa haptista palautetta vilkun tilasta, vaan se on aina "keskiasennossa". Kun  haluaa kääntyä, vilkkua pitää nostaa tai laskea pienen vasteen läpi jotta vilkku pysyy päällä. Jos lopettaa vasteeseen, vilkku vilkuttaa kolme kertaa kaistanvaihdon merkiksi. Jos vilkku ei palaudu käännöksestä itsestään (esim loiva risteys) niin se pitää lopettaa painamalla tai nostamalla viikseä vastakkaiseen suuntaan. Muissa autoissa viiksi palautettaisiin keskelle. Ehkäpä tämä on syynä siihen vanhaan ismiin, ettei bemarikuskit osaa käyttää vilkkua ;-)

Auton polttoainetankki on melko pieni, vain 35 litraa. Normikäytössä tämä ei haittaa, koska tällöin ajetaan kuitenkin enimmäkseen sähköllä. Mutta jos matka on pidempi, niin täyteen ladatun ja tankatun auton kantomatka on hiukan yli 500 km ! Kyllähän nyt toki 500 kilometrin välein normaalisti tauko täytyy muutenkin pitää, mutta tällöin ei autoa ehdi ladata eli nyt kantomatkaa onkin enää vajaat 500 km. Pidemmät matkat ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että tämän seikan kanssa voi hyvin elää.

Sähköajo-ominaisuudet

Autossa on 10 kWh:n akkujärjestelmä. Virallisesti luvataan sähköllä toimintamatkaa "jopa" 53 km, mutta käytännössä tähän ei ole tähän mennessä päästy. Paras suoritus on ollut 49 km.

Sähköllä ajettaessa auto on miellyttävän hiljainen ja reagoi kaasupolkimen liikkeisiin terävästi. Autossa on useita eri tiloja, joilla sähköajoa voidaan hallita. Tässä olisi tosin voitu valita selkeämpiäkin tapoja. Kaikki saksalaisen ohjelmistokehityksen kruununjalokiveä SAP:a joskus käyttäneet varmaan allekirjoittavat käsityksen, että saksalainen insinööri ei ole parhaimmillaan käyttöliittymien suunnittelussa. Tämä tulee valitettavan hyvin näkyviin auton sähköajotilojen hallinnassa. Yhdestä napista voidaan valita tilojen Sport, Comfort ja Eco-Pro välillä jotka vaikuttavat enimmäkseen polttomoottorilla ajoon. Lisäksi autossa on toinen nappi josta voidaan valita tilat Auto eDRIVE, MAX e Drive tai SAVE BATTERY. Sport tila korostaa urheilullisuutta, tällöin ajetaan siis useimmiten polttomoottorilla ja sähkömoottori antaa tarvittaessa lisää suorituskykyä. Comfort tasapainoilee sitten Sport:n ja Eco-Pro:n välillä joka taas pyrkii maksimoimaan toimintamatkaa. Toisesta napista valittavat tilat puolestaan liittyvät yksinomaan sähköllä ajoon, Auto eDrive on vakiotila, jossa auto itse päättää milloin käytetään sähköä ja milloin polttomoottoria. Esim kiihdytyksissä saattaa polttomoottori tulla hetkeksi peliin mukaan. Max eDrive puolestaan käyttää pelkästään sähkömoottoria kunhan vain sähköä on saatavilla. Tämän pystyy säätämään vakiotilaksi minkä myös omaan autoomme tein. SAVE BATTERY tila puolestaan pyrkiin säästämään akun varausta myöhempää käyttöä varten, ladaten sitä samalla ajaessa (ja nostaen kulutusta). Sekavaa eikö vain ?

Ajaessa auton siirtyessä sähköstä polttomoottoriajoon, on siirtyminen varsin huomaamaton. Parhaiten sen ehkä huomaa kierroslukumittarin henkiin heräämisestä sekä tietenkin monitoiminäyttöön tulevasta ilmoituksesta. Suuremmassa ajonopeudessa äänimaailmassa ei tapahdu oleellista muutosta, polttomoottorin ääneen kiinnittää huomioita vain pienissä nopeuksissa. Alkuvaiheessa auton siirtyessä polttomoottoriajoon, siitä lähti outo haju. Tuo kuitenkin poistui reilussa viikossa.

Autossa on plug-in hybrideille tyypillinen 3.7 kW:n tehoinen laturi, joka lataa akun tyhjästä täyteen noin kolmessa tunnissa Type 2 latauspisteestä. Tilapäislaturilla aikaa kuluu sitten miltei tuplasti enemmän. Kotilatausta ja normaalia pysäköintipaikkaa ajatellen latausjohdon liitin on melko mukavassa paikassa kuljettajan oven etupuolella. Mutta jos haluaa ladata kadunvarresta tai pysäköintiruudusta jossa latauspistoke on jaettu kahdelle ruudulle, niin sitten paikka on hankala. Enimmäkseen latauksia on tullut tehtyä kuitenkin paikoissa joissa tästä ei ole haittaa. Autoa ei saa käyntiin, mikäli latausjohto on kiinni autossa. Jumitilanteiden varalta johdolle on hätäirroitusmenetelmä. Auton käyttö hyötyisi tehokkaamasta laturista, tällöin saisi lyhyemmänkin asioinnin aikana merkityksellisemmän latauksen aikaiseksi. Lisäksi aikaperusteisia latureita, kuten K-Lataus, ei juuri kannata käyttää sillä niissä sähkön hinta muodostuu melko suureksi.

Infotainment-ominaisuudet

Jos oli eri ajotilojen hallinta sekava, niin informaatiojärjestelmissä se sekavuus vasta korostuukin.

Autossa on monitoiminäyttö, johon saa tietoa viihteestä, kommunikaatiosta, navigoinnista, säästä, auton tilasta ja BMW Connected palveluista. Lisäksi autossa on HUD, johon saa tiedon nopeusrajoituksista, ajonopeudesta ja navigoinnista.

HUD:n saatava nopeusrajoitustieto on epäluotettava. Toisinaan se näyttää perustuvan liikennemerkkien tunnistusjärjestelmään, toisinaan kartta-aineistoon. Mutta jos sen perusteella ajaa niin sakot tulee jossakin vaiheessa varmasti. Etenkin moottoritiellä, jossa on tilapäinen nopeuden alennus 120 km/h --> 100 km/h järjestelmä kyllä huomaa muutoksen, mutta jonkin ajan jälkeen sillä usko häviää ja se nostaa rajoituksen takaisin 120 km/h vaikka alempi rajoitus onkin vielä voimassa. HUD:sta saatava navigointi-informaatio on puolestaan hyvä, sillä saa hyvän käsityksen hankalistakin risteyksistä.

Mutta se monitoiminäyttö. Tässä jälleen korostuu saksalaisen insinöörin UX osaamattomuus. Valikot ovat epäloogisia ja lisäksi monissa toiminnoissa on yllättäviä puutteita. Esimerkiksi radion asemamuisti voidaan kaivaa vain valikkojen syövereistä, keskikonsolissa on kyllä 10 pikapainiketta, mutta niihin voi ohjelmoida vain puhelimen pikavalintoja. Mistään et tietenkään näe minkä numeron olet mihinkin painikkeeseen ohjelmoinnut ellet mene valikoista katsomaan.

Lisäksi ajotietokone on yllättävän vähätoiminen, esimerkiksi autosta itsestään ei löydy mistään tietoa siitä, että paljonko sillä on ajettu sähköllä ja paljonko bensiinillä. Myös kulutusta koskevat tiedot ovat saatavissa vain yhdistettyinä, eli selvää käsitystä auton sähkön ja polttoaineen kulutuksesta on vaikea saada. Monitoiminäytössä oleva navigointisovellus on kuitenkin hyvä ja selkeä. Osoitteen syöttö on miellyttävää ohjauspyörällä, mutta onnistuu myös kosketusnäytön kautta. Ohjauspyörällä voi tehdä kaikki toimet, joten monitoiminäyttöä ei ole välttämätöntä tuhria sormenjäljillä.  Mutta 2020 toimitetussa autossa kuvittelisi kartta-aineiston olevan sen verran tuore, että navigaattori tietäisi Verkkokauppa.com:n muuttaneen Ruoholahdesta Jätkäsaareen. Monitoiminäytössä on myös muita enemmän tai vähemmän tarpeellisia toimintoja kuten Spotify tai Foreca säätiedot. Myös peruutuskameran kuva tulee monitoiminäyttöön.

Autoa varten on myös mobiilisovellus ja nettiportaali. Näiden toiminnot ovat osin päällekkäisiä, mutta joitakin toimintoja voi tehdä vain toisella. Täten siis molempia joutuu käyttämään jos kaikki toiminnot haluaa ottaa käyttöön. Mobiilisovelluksella voi esim paikantaa auton isolla parkkipaikalla mikä saattaa olla ihan kiva ominaisuus, lisäksi autoa voi parkkipaikalta etsiä äänimerkillä tai vilkkujen väläytyksellä. Hyödyllisimmät ominaisuudet ovat kuitenkin ehkä auton lukituksen tarkistus ja ohjaus, auton lämmitys ennen lähtöä ja kohteen lähettäminen navigaattoriin ennen lähtöä.

Nettiportaalissa löytyy sitten se tieto niistä sähköllä ajetuista kilometreistä. Tuota tietoa ei muualta tunnu löytyvän. Nettiportaalin kautta voi tilata otteen auton keräämistä telemetriatiedoista, mutta sieltäkään ei löydy juuri muuta tietoa kuin se minkä näkee joko sovelluksesta tai nettiportaalista. Mutta mistään ei löydy tietoa esim latauskerroista, ladatuista kilowattitunneista, kulutuksesta per 100 km tms. Edes niitä tietoja, jotka ovat nähtävissä auton ajotietokoneesta, ei ole saatavilla nettiportaalin tai mobiilisovelluksen kautta.

Taloudellisuus

Ladattavan hybridiauton taloudellisuus riippuu todella paljon käytöstä. Meillä autoa ladataan todella usein (jopa 15 minuutin kauppareissun aikana), joten polttomoottoria käytetään vain pidemmillä matkoilla.

Meillä sähköllä ajoa on ollut noin 70% kaikesta ajosta, joten siinä mielessä taloudellisuuslupaukset toteutuvat. Polttomoottorilla on ajettu meidän normaaliin ajoprofiiliin nähden paljon, sillä perheen teini halusi kesän aikana tehdä muutaman pidemmän joyride:n. Ne taitettiin enimmäkseen polttomoottorilla... Tämä tilanne tulee kyllä korjaantumaan käytön normalisoituessa.

Ajotietokoneen perusteella kulutusarvot ovat seuraavat:

Yhdistetty sähköllä ajettu 13,3 kWh/100 km
Yhdistetty polttoaineen kulutus 2,1 l/100 km

Ajotietokone ei siis osaa kertoa pelkällä bensalla tai sähköllä ajolle kulututusta ! 

Pidemmillä matkoilla polttoaineen kulutus tuntuisi olevan yli 6 litraa per 100 km. Tuota ei voi pitää erityisen hyvänä lukuna, auto on kuitenkin hybridi jossa on jarrutusenergian talteenotto. Tuohon samaan lukemaan pääsee miltei millä tahansa saman kokoluokan autolla ilman hybridivoimansiirtoakin. Samoin sähkön kulutus normiajossa tuntuu olevan hiukan vajaat 20 kWh/100 km (mikä myös täsmäisi siihen n 50 km kantamaan), tämä on mielestäni melko iso luku.

Verrattuna perheeseen tulleeseen e-Golf:n, yksi ihan selkeä ero on jarrutusenergian talteenotossa, joka on e-Golf:ssa selkeästi aggressiivisempi. Toki e-Golf on muutenkin optimoitu sähköautoksi, siinä ei ole mukana plugarin "ylimääräistä" painolastia.

Yhteenveto

Auto valittiin, koska haluttiin hiukan "luksusta" elämään. Lisäksi Plug-In Hybridi ominaisuus yhdessä työnantajan kannustimien kanssa nähtiin taloudellisessa mielessä järkevänä, jolla perusteltiin itselle auton hiukan korkeampi käyttöetuhinta.

Nämä tavoitteet ovat toteutuneet ainakin tähänastisessa kesäkäytössä. Vaikka polttoaineen kulutus akku tyhjänä onkin yllättävän korkea, niin oma ajoprofiilimme painottuu niin merkittävästi sähköllä ajoon, että autoa hankittaessa olleet taloudellisuusolettamat toteutuvat kyllä.

Tykkään	En tykkää
+ Suorituskyky	- A-pilarin näköeste
+ Ajomukavuus	- Sekava ohjelmisto
+ Ergonomia	- Ajotietokoneen vähäinen tietomäärä
+ Viimeistely	- Taloudellisuus polttoaineella ajetatessa
	- Taustapeili
	- Laturin teho
	- Vakionopeussäädin

Oma kulutustesti

Kesäloman aikana tulin kehittääkseni oman kulutustestin molemmille autoille Espoon perinnemaisemissa. Eihän se sama ole kuin WLTP, mutta autojen kesken vertailukelpoinen kuitenkin.

Matkaa tuolla on 21 km, nopeusrajoitus matkan aikana vaihtelee 30 km/h - 80 km/h ja mahtuu sinne muutamat liikennevalotkin. Tällä lenkillä nyt sitten tuli kokeiltua autojen kulutusta eräänlaisissa kaupunkiolosuhteissa. Kulutus mitattiin nollaamalla auton ajotietokone lähtiessä, eli oletus on että ajotietokoneet ovat tarkkoja.

Hybridiautoistahan ilmoitetaan virallisesti vain yhdistetty WLTP-kulutus, joka on siis BMW:n tapauksessa 1.9 l/100 km. Todellinen kulutus riippuu todella paljon siitä, miten autoa käytetään. Täten mielestäni mielenkiintoisempi lukema on se, paljonko auto vie puhtaassa sähköajossa ja paljonko se vie vain bensalla ajettaessa. Bensalla koe ajettiin siten, että lähtiessä ajoakku oli tyhjä, tällöin auton pitäisi siis toimia hybrinä ottaen talteen jarrutusenergian.

No ajamallahan tuo siis selviää. Joten heinäkuussa muutamana 18 °C päivän sitten ajeltiin. Ja tulokset ovat:

• BMW vain sähköllä ajettaessa: 16.9 kWh/100 km
• BMW vain polttoaineella ajettaessa: 5,4 l/100 km
  
• e-Golf (sähköllä ;-) ) : 10.9 kWh/100 km

Volkswagen ilmoittaa e-Golf:n yhdistetyksi kulutukseksi 14.1-13.2 kWh/100 km. Tämän testin ja Lahden reissun valossa luku tuntuu uskottavalta.

Mutta täytyy sanoa, että erot BMW:n ja e-Golf:n sähkökulutuksessa ovat merkittävät. Osviittaa tästä saatiin jo Lahden reissuilla, joilla tuli todettua että maantiekulutus näyttäisi BMW:llä olevan liki 20 kWh/100 km. BMW:n kokonaismassa on 160 kg suurempi, joka tietysti vähän vaikuttaa asiaan. Mutta tuskin sillä yksistään selittyy 35% ero taloudellisuudessa, eron on oltava jossakin muualla. Itse epäilen ainakin BMW:n jarrutusenergian talteenottoa, ihan perstuntumallakin e-Golf:n B-asento on huomattavasti aggressiivisempi kuin mihin BMW:n talteenotto pystyy. Myös koeajolenkin tulos, 0.2 kWh/100 km talteenotettua energiaa tukee tätä. Toinen selittävä tekijä saattaa olla autojen sähkömoottori, joka on e-Golf:ssa tehokkaampi (100 kW vs 70 kW). Toimisiko tämän takia e-Golf:n moottori efektiivisesti pienemmällä teholla normaalissa käytössä ?

Mutta todennäköisin syy on kuitenkin markkinat ja regulaatio. Vanha totuus IT-alalla on, että sitä saat mitä mittaat. Koska plugareiden kulutus mitataan sinänsä keskenään vertailukelpoisesti WLTP-menetelmällä, antaa se tulokseksi lukeman joka on selkeästi pienempi kuin mihin polttomoottoriautoilija on tottunut (esim tässä tapauksessa 1.9 l/100 km vs esim edellisen bensa-Golf:n n 6 l/100km). Asiakkaat näkevät tämän ja toteavat että wau. Nyt on kiva tehdä kaupat ja luontokin kiittää. Miksi siis tehdä autosta parempaa kuin mitä asiakkaat odottavat ? Eivät he siitä kuitenkaan olisi ylimääräistä valmiit maksamaan.

Nämä olivat siis kesälukemat. Täytyy toistaa testi kunhan kelit muuttuvat. Lisäksi kunhan tästä päästään lopultakin elokuussa toimistolle, saa normaalista työmatkasta myös maantieajotestin.

EcoPRO tila

Edellisessä postauksessa kävin siis plugarilla Lahdessa, ja sen seurauksena olin hiukan yllättynyt auton taloudellisuudesta, tai pikemminkin jonkinlaisesta epätaloudellisuudesta.

Nyt oli edessä sama matka, ja tällä kertaa tarkoituksena oli katsoa onko auton EcoPRO tilalla mitään vaikutusta matkan taloudellisuuteen.

Yllättäen keliolosuhteet olivat suurinpiirtein samanlaiset, vaikka kesää kohti oli menty jo pari viikkoa. Mutta vertailukelpoisuutta toki hiukan alentaa se, että tällä kertaa ratissa oli perheen teini, jonka ajotapa ei välttämättä ole ihan yhtä taloudellinen kuin isällänsä. Tosin leijonaosa matkasta mentiin moottoritietä, missä ajettiin joka tapauksessa vakionopeussäädin päällä.

Itse matka taittui jotakuinkin samoin kuin ensimmäisellä kerralla, joskin reitti oli hiukan eri ja paluumatkalla auto sai ladattua Kauppakeskus Mailin pihalla peräti 14 km:n edestä samalla kun kävimme Mäkkärissä.

Mitähän tuosta nyt sanoisi... Sähkö loppui menomatkalla jotakuinkin samassa paikassa kuin edellisellä kerralla, ja kulutus oli siinä vaiheessa tuo 19.4 kWh/100 km, joka tuntuu hiukan isolta. Toki keskinopeuskin oli melko kova.

Matkan jälkeen päästiin näihin lukemiin. Sähkön kulutus oli keskimäärin hiukan alempi, ja polttoaineenkulutus sama kuin edellisellä kerralla. Tästä jos vielä laskee että pelkällä bensalla tuosta matkasta ajettiin siis 225 km saadaan "puhtaaksi" polttoaineenkulutukseksi tällöin noin 6,5 l/100 km, mikä on myös sama tulos kuin edellisellä kerralla.

Matkan päätteeksi tankkasimme auton täyteen, jolloin ajotietokone ilmoitti bensa-range:ksi 470 km. Eli jos sinne Lappiin on pakko lähteä tällä autolla, niin tauot on varmaan hyvä pitää noin 450 km välein.

Summa summarum: Ei taida tuolla EcoPRO tilalla olla käytännössä juuri vaikutusta auton taloudellisuuteen. Lisäksi ainakin moottoritieajossa tuosta hybridi-ominaisuudesta ei juuri ole hyötyä. Ymmärrettävästi jarrutusenergiaa ei juuri ole tarjolla kun ajetaan koko ajan vakionopeudella. Ainakin tämän hybridin taloudellisuus siis perustuu siihen, että päivittäiset kaupunkiajot voi tehdä sähköllä. Matkalla se kuluttaa sen mitä minkä tahansa polttomoottoriauto, ehkä jopa hiukan sieltä haarukan yläpäästä kokoluokassaan.

Plugarilla Lahteen ja takaisin.

Nyt koitti ensinmäinen vähän pidempi matka, Espoosta Lahteen ja takaisin. Kaikki yhden iltapäivän aikana, eli perillä ei ainakaan merkittävää latausta ehtisi tekemään.

Nollasin ennen matkan alkua ajotietokoneen osamatka-osan, jotta saisi vähän dataa siitä miten auto kuluttaa tämmösellä reissulla. Pihasta lähtiessä auto lupaili 42 km:n sähkörangea, ja kun pääsimme Kehä III:n ja Lahdenväylän liittymään oli matkaa taitettu 39 km ja auto väitti että vielä riittäisi 5 km. Noh kun nopeus kiihtyi 120 km/h niin tuo viisi kilometriä kutistui ehkä kolmeksi ja loppumatka ajettaisiin siis bensalla. Tässä vaiheessa ajotietokone kertoi sähkön kulutukseksi 20 kWh/100 km ja bensan kulutukseksi siis 0.0 l/100 km. Mutta aika nopeasti lähti lukemat muuttumaan, ja se mikä oli hämäävää niin ajotietokone tietenkin alkoi jyvittämään tuota sähköllä ajettua alkumatkaa koko siihen asti taitettuun matkaan. Toki tämä on periaatteena sama, kuin se millä bensankulutukseksi saadaan tuo 1.6 l/100 km WLPT mittauksessa, mutta  mielenkiintoista olisi myös nähdä mikä on "puhdas" sähkön tai bensankulutus tuon yhdistetyn lisäksi. Sitä ei ajotietokoneen syövereistä mistään ole vielä löytynyt.

Nyt auto siis käyttäytyisi perinteisenä hybridinä (tai Toyotan termein "itselataavana"). Meillä oli navigaattorissa reitti valittuna, ja auto melko fiksusti mielestäni otti sähköä matkan aikana esim alamäissä talteen, mutta ei käyttänyt lainkaan ennenkuin poistuimme Kariston liittymässä moottoritieltä. Nyt auto oli generoinut itselleen 2 km sähkörangea, jolla pääsimme kyläpaikan pihaan. Ainakin käsikirjan mukaan tämä on ominaisuus silloin kun navigointi on päällä, auto yrittää itse päätellä milloin sähköä kannattaa käyttää. Varmasti hyödyllisempää oli käyttää se katuverkossa kuin 120 km/h moottoritiellä.

Vierailun jälkeen lähdimme paluumatkalle, mutta ensin piti käydä Lahdessa Mäkkärissä. Kauppakeskus Maili sijaitsee Mäkkiä vastapäätä, joten jätimme auton sinne (ilmaiseen !) lataukseen Mäkkäriasioinnin ajaksi. Tämänhetkisten koronasääntöjen takia jouduimme syömään ulkona, joten asiointi oli varsin nopea. Ennen kotimatkan alkua auto ehti ottaa vain 6 kilometrin edestä sähköä, eli bensalle vaihdettiin suurin piirtein siinä vaiheessa kun siirryttiin taas moottoritielle. Tässä tuli taas todistettua tarpeelliseksi tehokkaammat laturit myös plugareihin, 11 kW:n laturi olisi kaiken järjen mukaan ottanut samassa ajassa 18 kilometrin edestä sähköä...

Perillä kotona oli aika tehdä pieni tilinpäätös.

Bensalla liikuttaessa auto ei ole mielestäni erityisen taloudellinen. Ottaen huomioon että 266 kilometrin matkasta noin 50 kilometriä taitettiin ladatulla sähköllä, saisi tällä kaavalla auton "puhtaaksi" polttoaineenkulutukseksi moottoritiellä siis noin 6.5 l/100 km. Se ei ole hybriditeknologia huomioon ottaen mitenkään erityisesti parempi lukema, kuin tämän kokoluokan autoilla yleensä. Myös se 20 kWh/100 km, mikä oli ajotietokoneen lausuma sillä hetkellä kun kotona ladattu sähkö loppui, vaikuttaa hiukan ronskilta lukemalta.

Täytyy seuraava vastaava keikka tehdä siten, että autossa on myös tuo EcoPRO asetus päällä ja katsoa onko sillä merkitystä. Toki sääkin kuvioihin vaikuttaa, mennen tullen oli välillä melko voimakkaitakin sadekuuroja ja lämpötila seilasi +5°C - +10°C välillä. Ainakin sellainen "outous" paljastui, että yhden sadekuuron aikana auto päätti ettei vakionopeussäädin ole enää käytettävissä. Sään selvittyä se taas suostui toimimaan.

Plugarin latausteho

Kuva: BMW Mediakirjasto

Nyt kun Bemari on ollut ahkerassa käytössä noin kuukauden, ja sitä on latailtu ahkerasti, niin heräsi kysymys:

Minkä ihmeen takia plugareissa on yleensä vain 3.6 kW:n laturi ?

Plugareissa on yleensä reilun 10 kWh:n akku, tämä antaa sen n. 50 km sähkökantamaa, mikä on tällä hetkellä jonkinlainen normi näissä autoissa. Verrattuna täyssähköauton kantamaan, joka on ainakin reilut 200 km, tämä tarkoittaa että jos plugarilla haluaa maksimoida sähköllä ajon niin sitä pitää tosiaan ladata aina kun se vain on mahdollista.

Kotioloissa 3.6 kW laturi ei ole ongelma, yleensähän auto seisoo parkissa tuntikausia joka tapauksessa. Mutta entäs sitten kun teet lyhyen kauppareissun vaikkapa Helsinkiin, matkaa reilut 25 km per sivu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa sähkö ei riitä paluumatkaan, mutta ei sitä lataukseenkaan viitsi laittaa, koska joko asiointi on niin lyhyt ettei se merkittävästi hyödytä, tai sitten latureiden minuuttihinnoittelu tekee sähköstä niin kallista, että on sama ajaa ne puuttuvat muutamat kilometrit bensalla. Sitten kotona se akku onkin tyhjä, joten jos  autolle on uudestaan tarvetta vaikkapa kahden tunnin kuluttua (esim viikonloppuna tai töiden jälkeen ei niin kaukaa haettu ajatus) se ei ole vielä täysi.

Molemmat latauksen ongelmat ratkeaisivat tehokkaammalla laturilla. 11 kW:n laturi lataisi auton tyhjästä täyteen noin tunnissa, eli jo puolen tunnin kauppareissu riittää auton saamiseen täyteen ladatuksi. Lisäksi esim K-Latauksen 1,20 €/h hinta olisi tällöin ihan siedettävä (11 c/kWh) . Itse asiassa jo 7.6 kW:n laturi parantaisi asiaa oleellisesti.

En tiedä laturikomponentin tehon vaikutusta auton kokonaishintaan, mutta toivoisi että myös plugareissa pikkuhiljaa siirryttäisiin tehokkaimpiin latureihin edes optioina. Kuluttuja voi tässä asiassa vaikuttaa äänestämällä lompakollaan ! Toki laturin teho tuskin milloinkaan muodostuu deal-breaker:ksi, mekin valittiin auto ihan toisilla kriteereillä kuin latausominaisuuksilla.

Tästä huolimatta poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi Mitsubishin suosittussa Outlander PHEV:ssä on jopa 60A:n CHAdeMO pikalataus. Sillä täyttyy tuon auton akku muutamissa minuuteissa. Ehkä vähän overkill...

BMW:n ensinmäisen viikon käyttökokemukset

Bemari on nyt ollut käytössä viikon. Sinä aikana siihen on tullut yhteensä kilometrejä 438 km. Valtaosa näistä on ajettu sähköllä, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt ajotietokoneesta tietoa josta kävisi ilmi että kuinka paljon. Yhdistetty kulutus tuona aikana on ollut  0,9 l/100km.

Ajoprofiili on toki ollut poikkeuksellinen koronan ja etätöiden takia. Normaalitilassa ei ehkä ihan noin hyvään sähkölläajoon päästä.

Auto otettiin innolla vastaan kaikkien kolmen käyttäjän puolesta. Onhan se uuden auton tuoksu aina miellyttävä ;-) Viikon aikana olemme oppineet/kokeneet ainakin seuraavat asiat:

• Propagandan lupaamaan 52 km:n sähkö-rangeen emme ole vielä päässeet. Paras suoritus on ollut 48 km.
• Ensinmäisiä kertoja ladattaessa ihmettelin, että miten se vie niin kauan (yli 9h). Käyttöohjekirjaa selaamalla selvisi, että  auto toimitetaan siten, että sen laturi on konffattu lataamaan alhaisella virralla, 6A. Tuo sama asetus päti myös latauspisteistä ladattaessa (joskin tällöin sentään latasi 7,5 A virralla). Tuon konffauksen pystyy helposti muuttamaan autossa, joten muutin konffin ensin  "rajoitetulle" jolloin ladattiin 7.5A virralla, ja kun kokeilin että pistorasia ei edelleenkään lämmennyt nostin sen "maksimiin" jolloin lataus tapahtuu töpselistä 10A virralla ja julkisista pisteistä 15 A virralla. Nyt päästiin myös propagandan lupaamiin latausaikoihin.
• Opimme myös, että julkisesta pisteestäkin kannattaa ladata lähestulkoon aina, jos sillä vain välttää bensalla ajon. Esim kävimme Iso Omenassa siten, että kotoa lähtiessä akku ei ollut täysi, perillä oli vain 6 km jäljellä. Puolen tunnin kauppakeskusasioinnin aikana auto lataantui kuitenkin 18 km rangeen joten pääsimme sähköllä myös kotiin. Auto otti sähköä 1.75 kWh ja se maksoi Virran laturista 15 c (tuossa tuli hiukan kämmättyä. Itse lataus olisi ollut ilmainen, mutta kun menin varaamaan tolpan ennen latausta niin se varaus maksoi 15c). Ok, K-Latauksen hinnoittelulla tuo puoli tuntia latausta olisi maksanut 60 c, mutta sekin olisi alle puolet tuolla matkalla kulutetusta bensiinistä.
• "Tilapäislaturia" (siis se joka lataa Schukosta) ei tule otettua kotona seinästä irti. Eipä tuota juuri tienpäällä tarvitse, joskin Espoonlahden Pikkulaivassa lataus tapahtuisi sillä.

Bemari saapui perheeseen !

16.4.2020 lopultakin koitti se päivä kun ensinmäinen askeleemme sähköisen autoilun parissa konkreettisesti alkoi.

Autolla oli matkamittarissa 12 km kun saimme sen, ja Laakkonen oli tankannut auton 6/8 täyteen ja lisäksi ladannut akut. Eli heti pääsimme matkaan sähköllä, hyvää palvelua Laakkoselta ! 

Nyt korona-aikana, autoon ei ihan hirveästi tule alkuun kilometrejä. Mutta kirjoittelen lisää kun kokemusta autosta kertyy enemmän. Painopiste siirtyy nyt kuitenkin tähän autoon, ja bensa-Golf saa jäädä toisijaikseksi autoksi.

Sähköauton lataamisesta osa 1

Alunperin olin ajatellut kirjoittaa lataamisesta vasta kun autot ovat tulleet ja aiheesta on jo käytännön kokemusta. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, voisikin olla ihan mielenkiintoista nimenomaan kirjoittaa aiheesta ensin teoriapohjalta, miten asia oli suunniteltu tehtäväksi, ja myöhemmin sitten siitä miten se käytännössä toteutui.

Meille on siis tulossa kaksi sähköautoa, joiden lataustarpeet ovat hyvin erilaisia.

Jotta sähköauton "henkilökohtainen business case" toteutuisi, täytyisi sitä ladata ahkerasti nimenomaan kotona missä energia on kaikkein edullisinta ja auto viettää eniten aikaa. Ja nimenomaan sitä töpselihybridiä pitää käytännössä ladata aina kun mahdollista. Täyssähköauton lataaminen on tässä mielessä joustavampaa, riippuen suunnitelluista ajoista sitä ei välttämättä edes tarvitse ladata ihan joka päivä.

Seuraava mielenkiintoinen parametri on latausteho. Talon pääsulakkeet ovat 3 x 25A joka asettaa omat rajoituksensa lataamiselle. Koulufysiikasta on jäänyt mieleen tehon kaava

P = U * I

Jossa P=Teho, U= jännite ja I = virta. Kyseinen kaava on yksinkertaistettu versio joka ei ota huomioon kaikkia vaihtovirran piirteitä kuten loistehoa, mutta tähän tarkoitukseen se on ihan riittävän tarkka.

Meille tulevan lataushybridin lataustehoksi on ilmoitettu 3.7kW. Tästä saadaan yo. kaavalla virraksi

I=P/U=3700W/230V=16A

Eli nyt tarkistamaan sulaketaulusta, että minkä kokoinen sulake ko. pistorasiassa on. No onhan siinä 16A sulake eli ensinäkemältä asia tuntuisi olevan kunnossa. Mutta kun ei se ole näin yksinkertaista. Pistorasia on aikoinaan asennettu lohkolämmittimen ja sisätilanlämmittimen käyttöä varten. Niitä käytetään päivässä (ja vain talviaikaan) kaksi tuntia, niitä ei ole suunniteltu jatkuvaan käyttöön 16A virralla. Johto varmaankin sen vielä kestäisi, mutta pistorasia ei. Tästä syystä valopistorasiaan tarkoitettu latauslaite lataakin vain puolella tuosta tehosta, eli 1.8kW teholla. Tämä tarkoittaa nyt tuplasti pidempää latausaikaa kun mitä propagandassa mainitaan, mutta koska virta tipahtaa 8A:n niin pistorasia kestää sen myös pidemmässä käytössä. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää voiko tuota edes säätää, eli jos vaihtaisi pistorasiaksi ns. Super-Schuko rasian joka on suunniteltu jatkuvalle 16A virralle, niin olisiko siitä hyötyä.

Mutta meille on siis tulossa kaksi autoa, joista toinen on täyssähköauto. Sen virrantarve on ihan eri luokkaa. Toki senkin mukana tulee tuo valopistorasiasta lataava "matkalaturi", mutta sillä lataaminen vie 20 tuntia tyhjästä täyteen. Eli se ei käytännössä ole vaihtoehto. e-Golf:n laturi lataa 7.2kW:n teholla kahdesta vaiheesta. Tämäkin on nykyisin vaatimaton teho, monet nykyiset autot osaavat jo ladata 11 kW:n teholla kolmesta vaiheesta. Nämä ovat jo ihan merkittäviä lukemia, sillä 3 x 25A pääsulakkeilla koko kiinteistön maksimiteho on noin 17kW ! Koska se e-Golf on nyt meillä luultavasti vain seuraavat kolme vuotta, kannattaa tässä vaiheessa jo varautua siihen, että seuraava täyssähköauto lataakin jo sitten kolmesta vaiheesta. Nuo lataustehot tarkoittavat, että kustakin vaiheesta otetaan virtaa tuo 16A. Täten normaali pistorasia ei enää riitä, vaan tarvitaan tähän tarkoitukseen suunniteltu erillinen latausasema.

Vaiheiden tunnukset ovat L1, L2 ja L3. Tällä hetkellä tuo autokatoksen lämmityspistoke on vaiheessa L2, joten jos e-Golf:a ja BMW:tä ladataan samaan aikaan tuosta vaiheesta otettaisiin 16A+8A=24A mikä on jo kiusallisen lähellä koko vaiheen maksimivirtaa 25A. Siihen ei tarvita lisäksi kuin hellan päällelaitto tai lämminvesivaraajan päällemeno niin pääsulake poksahtaa. Ensivaiheessa tämä ongelma voidaan hallita sillä, että tuo lämmityspistoke siirretään vaiheeseen L3, koska e-Golf lataisi vaiheista L1 ja L2. Mutta kun e-Golf aikanaan menee vaihtoon niin tämäkin pitää hallita jotenkin muuten.

Tässä tarkastelussa kannattaa myös huomioida mitä muita sähkölaitteita talossa on. Meillä ei ole sähkösaunaa mikä on iso plussa. Lämmitys perustuu PILP:n ja Ilmalämpöpumppuun joiden pitäisi olla melko vähävirtaisia. Lisäksi meillä on 300 litran lämminvesivaraaja, joka haukkaa aika ajoin merkittävät määrät virtaa tehdäkseen meille lämmintä vettä. Ja siihen tietenkin päälle hellat, kuivurit, pesukoneet tms. On aivan selvää, että jos kaikki nämä ovat käytössä samanaikaisesti kun molempia autoja ladataan, niin pääsulake ei kestä kuormaa.

Taas tarvitaan siis hallintakeino. Tähän on oiva apu sähköntoimittajan (omassa tapauksessani Vattenfall) palvelu, josta voi tarkkailla tunnin tarkkuudella sähkönkulutusta vuoden minä tahansa päivänä. Tähän kun yhdistää tietolähteenä Foreca:n havaintohistorian, voi korreloida sähkönkulutusta säätilan kanssa. Kiinteistömme kulutusta tutkittaessa, havaitsin että kiinteistömme Vattenfall mittaushistorian suurin kulutus on ollut 21.-22.1.2019. Tuolloin kuorma yöaikaan oli noin 8-10 kWh.

Forecan havaintohistoriasta voi havaita, että Espoossa koettiin tuolloin noin 24 asteen pakkasia, mitkä lienevät tyypilliset talvipakkaset mihin on syytä varautua.

Eli tämän perusteella on selvää, että paukkupakkaset latauksessa tulee jotenkin huomioida. Jos peruskuorma on jo 10kWh, niin päällelyödyt 7.2kWh (tai varsinkin 11kWh tulevaisuudessa) aiheuttavat varmasti ongelmia. Onneksi sähköautojen lataustehoa voi säätää, eli paukkupakkasia varten tulee määritellä latausteho alemmaksi mikä sitten näkyy tietenkin latausajassa.

Eli tämän hetken suunnitelma on, että e-Golf:a varten tilataan latausasema. e-Golf ohjelmoidaan latautumaan öisin siten, että auto on valmis klo 7 aamulla. "Normaalissa" pahimmassa tapauksessa (nollakelissä tai lämpimämmässä auto on tyhjä kun lataus alkaa) siis tällöin lataus vie hiukan alle 6 tuntia, eli se käynnistyisi aamuyöllä aikaisintaan joskus yhden kahden välillä jolloin muu sähkökuorma talossa on alhainen ja sähkön hintakin edullisempaa. Bemari ladataan sitten siitä valopistorasiasta, jolloin aikaa menee pahimmillaan se kuusi tuntia. Tällöin niitä ei ladata yhtäaikaa, joten pääsulakkeet kestävät kuorman (varsinkin kun ainakin alussa Bemari siis ladataan eri vaiheesta kuin e-Golf). Super-Schuko pistoketta ei olla ainakaan tässä vaiheessa tilaamassa, sillä nykyinen kestää hyvin sen 8A virran mitä siitä ollaan ottamassa. Paukkupakkasilla pitää sitten säätää e-Golf:n lataustehoa alemmaksi ja pitää huoli että autoa ladataan useammin jolloin se ei joudu latautumaan tyhjästä täyteen.

Tämän laskuharjoituksen tuloksena on myös, että mikäli perheessä olisi kaksi täyssähköautoa, niin tällöin niitä joko ei voi ladata samaan aikaan tai talon pääsulakekokoa pitäisi kasvattaa. Ensinmäinen vaihtoehto rajoittaa liikaa käyttöä, ja toinen vaihtoehto rapauttaa "henkilökohtaista business-casea" kalliimpina sähkön kuukausimaksuina ja liittymän noston isoina kertakustannuksia.

Kirjoitan myöhemmin lisää siitä, miten latausaseman valinta meni.

Näin matka kohti sähköistä autoilua alkoi

Meillä on siis kaksi työsuhdeautoa, ja niiden sopimukset uusiutuisivat molemmat vuonna 2020. VW Touranissa sopimus oli tiukempi, joten aloitimme sen seuraajan etsimisen ensin lokakuussa 2019.

Meillä oli ennen uuden auton valintaa seuraavat reunaehdot mietitty.

• Ei enää Tourania (edellinen oli jo kolmas putkeen) tai muutakaan erityisen isoa autoa
• Jokin premium luokan auto olisi ihan kiva
• Hinta ei kuitenkaan ihan älyttömästi saisi ylittää Touranin hintaa.

Työsuhdeautoilussahan hinta määräytyy hiukan eri periaatteella kuin silloin kun autoa ostetaan omaksi. Autosta maksetaan tietty verotusarvo, joka perustuu auton julkaistuihin listahintoihin, eli työsuhdeautossa ei ole auton hinnassa minkäänlaista tinkivaraa. Meillä on molemmilla käyttöetu, eli joudumme myös polttoaineet maksamaan itse.

Mutta huom. Tässä vaiheessa ei siis ollut valintakriteerinä vielä millään tavalla sähkö- tai hybridiautot.

No matka alkoi jo luottotoimittajaksi muodostuneet Volkswagen-konsernin tuotteista ja koeajoon haettiin Audi A3 Sportback.  Koeajovaiheessa tuota ei ollut edes saatavana hybrininä, joten ihan perinteistä bensa-autoa oltiin edelleen ostamassa. Olihan Audi ihan kiva, mutta jotain Ummph:a siitä puuttui. Viimeistely oli korkeatasoista, hintakin halutuilla lisävarusteilla pysyi raameissa, mutta jokin tökki. Myöhemmin ajatellen yksi tökkivä yksityiskohta oli ainakin se kojelaudasta ulos törröttävä monitoiminäyttö, se tuntui liian päälleliimatulta.

Mutta lisää autoja pitäisi siis koeajaa. Vaimo oli kovasti sitä mieltä, että Bemaria pitäisi katsastaa, itse hiukan arastelin (lähinnä hinnan takia) mutta katselin kuitenkin jo Mersun hinnastoja... No matka jatkui Olarin Laakkoselle potkimaan renkaita. Siellä silmiin sattui BMW 225xe Charged Edition malli, joka ensin tosin tuntui hiukan hintavalta. Tässä vaiheessa kuitenkin parempi puolisko muisti, että heillä työnantaja tukee vähäpäästöisten autojen hankintaa 100 euroa kuukaudessa (miinus verot tosin). Sitten kun hetken pohdimme asiaa tämän tiedon valossa, ja meille valkeni, että myös käyttökulut olisivat merkittävästi pienemmät kuin puhtaassa bensa-autossa, alkoi BMW näyttämään entistä potentiaalisemmalta vaihtoehdolta. Auto varattiin koeajoon, joka järjestyisi vasta parin viikon päähän koska varauskalenteri oli ihan täynnä. Tähän tosin vaikutti tietenkin sekin, että me halusimme koeajaa autoa yön yli, eikä vain nopeaa muutaman kilometrin lenkkiä.

Kuva: BMW Mediakirjasto

No koeajossa autoon ihastuttiin täysin. Viimeistely oli todella laadukasta, ja vaikka hallintalaitteet poikkesivat totutusta (esim nyt meille valkeni vanha vitsi siitä miksi Bemareiden vilkut on aina rikki) niin auto tuntui omalta.

Kävimme autolla kaupassa, ja kytkimme sen siellä (vielä tuossa vaiheessa) ilmaiseen K-Lataukseen. No parinkymmenen minuutin kauppareissun aikana auto ehti ottaa sähköä ehkä kolmen kilometrin edestä, eli tuo ei ainakaan olisi kovin merkityksellistä... Mutta yön aikana auto latautui täyteen ihan autokatoksessa olevasta aikoinaan lohkolämmittimelle tehdystä pistorasiasta, joten tämä käyttötapaus tuli varmistettua. Auton laturi on kuitenkin teholtaan melko vaatimaton 3.7kW, ja tämäkin vain siinä tapauksessa että auto kytketään varsinaiseen latausasemaan joka antaa virtaa 16A. Ns. Schuko-pistokkeesta auto lataantuisi vain 1.8kW:n teholla (8 A). Täten tyhjästä täyteen lataus valopistorasiasta veisi hiukan yli kuusi tuntia, mutta yön ylihän sitä on tarkoituskin tehdä.

Propaganda lupasi autolle 53 kilometriä sähköajoa, ja vaimon työmatka on noin 40 km edestakaisin. Lisäksi hänen työpaikallaan autoa voisi tarvittaessa ladata. Koska autojen käytöstä ainakin 90% on työmatka-ajoa, niin näyttäisi siltä, tuon 90% ajosta voisi ajaa sähköllä. Pidemmillä matkoilla sitten on kuitenkin vielä turvana se bensakone. Vaikka auton verotusarvo olikin hiukan raamien ulkopuolella, niin kun yhtälöön lisättiin työnantajan kannustin sekä alhaisemmat energiakustannukset, yhtälö alkoi näyttämään jo melko houkuttelevalta. Sitten hiukan speksailtiin lisävarusteita ja lopulta oli enää yksi vaihe tekemättä, värin valinta.

Meillä on jo aikojen alusta ollut perinteenä, että perheen aikuiset valitsee auton ja lisävarusteet, ja perheen lapset sitten värin. Koska autoja on kaksi, on tämäkin helppoa, kumpikin lapsi saa valita vuorollaan värin. Tällä kertaa värinvalinta osui 16-vuotiaan pojan vastuulle, ja hän oli vankkumattomasti sitä mieltä, että BMW=Valkoinen. No säästyipä kymppi verotusarvosta metallivärin jäätyä pois...

Näin alkoi matkamme kohti sähköistä autoilua.

Uusi aika koittaa

Perheessämme on alkamassa uusi aikakausi liikkumisessa. Olemme aloittaneet vaiheittaisen matkan kohti sähköistä autoilua. Näin karkauspäivän kunniaksi päätin myös aloittaa aiheesta blogin.

Blogiin on tarkoitus kerätä ajatuksia ja huomioita tuon matkan varrelta. Tällä hetkellä perheessämme on kaksi työsuhdeautoa, molemmat Volkswagen-konsernin tuotteita. Molemmat ovat nyt palvelleet käyttöikänsä, ja on aika vaihtaa ne uuteen. Uusia katsottaessa aloitimme perinteisen bensa-auton tiimoilta, mutta varsin pian ensinmäistä vaihtoa tutkiessamme törmäsimme malliin, jossa parametrit osuivat kohdalleen niin verotusarvon, tunteen, kannustimien kuin automerkinkin osalta, joten päädyimme aloittamaan kvanttiloikkaamme sähköisen liikenteen maailmaan tilaamalla hyvin palvelleen VW Touranin tilalle astetta pienemmän (emme enää tarvitse noin isoa autoa) BMW 225xe lataushybridin.

Kuva: BMW Mediakirjasto

Tätä kautta oli siis mindset muutettu jo sähköiselle autolle suotuisaksi, ja mitä enemmän aihetta tutkittiin, niin sitä selkeämmäksi tuli että kun toinen auto vaihtuu, niin tilalle tulee täyssähköauto. Niinpä tilasimme juuri hyvin palvelleen VW Golf:n tilalle uuden e-Golf:n.

Autot toimitetaan huhtikuun ja kesäkuun aikana, jolloin matka todella alkaa. Täten blogin alkuvaiheessa keskityn lähinnä avaamaan sitä ajatusprosessia jolla näihin valintoihin päädyttiin. Toivottavasti onnistun avaamaan uusia näkökohtia samoja asioita pohtiville autoilijoille, lisäksi toivon että blogini herättää asiallista keskustelua teeman ympärillä.

Hyvää karkauspäivää !