Ford Mustang nimi herättää heti mielleyhtymiä ja odotuksia. Ennen korona-aikaa vuokrasin sellaisen 5.0 litraisella koneella USA:ssa, ja olihan se omalla tavallaan hauska auto. Hiukan kirveellä veistetty joo, mutta ihan hauska.
Fordin ensimmäinen näkemys sähköautosta sai siis nimeensä legendaarisen Mustang:n.
Ulkonäkö ja sisätilat
Hirveän paljon yhteistä legendaarisen muskeli-Mustangin kanssa tällä ei ole. Merkittävin yhtäläisyys liittyy Mustang-logoon ja takavalojen muotoiluun. On toki autossa joitakin muitakin muskelimaisia piirteitä.
Autot valmistetaan myyjän mukaan Meksikossa, ja niillä on varsin pitkä 6-8 kk:n toimitusaika.
Muskelimaista muotoilua |
Hain siis tämän koeajolle eräänä puolipilvisenä heinäkuun päivänä. Speksien mukaan autolla pitäisi olla toimintamatkaa reilut 400 km, mutta täyteen ladattu koeajoauto ilmoitti matkaksi 367 km. Ilmeisesti koeajajat ovat tätä ennen ajaneet enemmän matkaa kuin kaupunkiajoa...
Auto on sisältä selkeästi erilainen teemaltaan kuin sukulaisensa muskeli-Mustang.
Suuri keskinäyttö hallitsee ohjaamoa |
Siinä missä muskeli-Mustang on tosiaan kirveellä veistetty macho, tämä on jo huomattavasti sivistyneemmän oloinen perheauto. Auto ei ole millään mittarilla siis urheiluauto, vaan enemmänkin SUV. Muotoilulla ja hinnaltaakin tämä on selvästi profiloitu kilpailemaan enemmän Tesla Model 3:n kanssa kuin vaikkapa Volkswagenin ID autojen kanssa.
Autossa on edelleen kunnon napit tärkeimmille toiminnoilla mikä on yksinomaan hyvä asia. Toki esim ilmastointi säädetään keskinäytöstä, mutta ikkunat, valot, vakionopeudensäädin yms ovat kaikki kunnon nappeja eivätkä hipaisukytkimiä.
Auton ulko-ovet avataan sähköisesti painonapeista, nähtäväksi jää miten yhteensopiva tuo ominaisuus on Suomen talven kanssa.
Infotainment
Ohjaamon keskellä olevasta infotainment-näytöstä voi säätää ja hallita auton kaikkia toimintoja, ja niitä on paljon. Koeajoon oli vain 2 tuntia aikaa, joten kaikkea ei ehditty kokeilemaan.
Komentokeskus |
Ajettavuus
Vakionopeussäädin käyttäytyi oudosti |
Autossa oli liikennemerkkien tunnistukseen perustuva vakionopeudensäädin, joka kuitenkin mielestäni oli hiukan outo. Se kyllä tunnisti nopeusrajoitukset luotettavasti, mutta sitten se sääti nopeuden 5 km/h isommaksi kuin vallitseva rajoitus. Tuo tuntui oudolta ominaisuudelta ottaen huomioon auton amerikkalaiset juuret ja tuotevastuulait.
Auton ennustama toimintamatka ainakin tällä koeajolla tuntui osuvan aika hyvin. Auto ennusti jäljelle jäävän toimintamatkan moottoritieajossa oikein kahden kilometrin tarkkuudella.
Ajon statistiikat |
Itse en mistään löytynyt muista kokeilemistani sähköautoista tuttua näyttöä, joka näyttäisi että kuluttaako auto sähköä vai rekuperoiko se sitä. Eihän tuo tavallaan oleellinen tieto ole, mutta jotenkin sitä kaipasi.
Koeajolenkin kulutus oli 20 kWh/100 km. Matka oli voittopuolisesti moottoritieajoa, joten se selittänee osaltaan lukua. Vastaavissa olosuhteissa e-Golf kuluttaa noin 15-16 kWh/100 km, mutta onhan e-Golf paljon pienempi auto joten on vain loogista että kulutuskin on pienempi. Meidän hybridi-BMW puolestaan kuluttaa sähköä moottoritiellä ihan samat lukemat, joten siihen verrattuna lukua voinee pitää jopa kohtuullisena.
Tavaratilat
Tavaratila yllätti |
Tavaratila vaikutti yllättäen pienemmältä kuin etukäteen odotin. Auton liftback-tyyppisen kaarevan takaosan takia tila ei ole järin korkea, joten vaikka sillä pituutta onkin, niin kovin montaa matkalaukkua sinne ei kyllä mahdu. Alkuperäisen muskeli-Mustangin tavaratilan tärkein suunnittelukriteeri on kuulemma, että sinne mahtuisi golfbagi, ja kyllä tuo kriteeri toki täyttyy tälläkin autolla heittämällä (USA:ssa sain vuokra-Mustangin tavaratilaan mahtumaan kaksi matkalaukkua, kameralaukun ja jotain pieniä kasseja, mutta oli se sen jälkeen kyllä täysi).
Loppupäätelmä
Legendaariset Mustang takavalot |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti